Lähi-infrapunaspektraalikuvauksessa kohdetta kuvataan viiva kerrallaan ja kameraan integroidun spektrografin avulla kohteen yksittäisistä pisteistä saadaan selvitetty juuri ko. pisteen spektri. Tässä tapauksessa kyseessä on heijastusspektri, mikä kuvaa kohteesta heijastuneen valon intensiteettiä aallonpituuden funktiona. Spektriä voidaan pitää leikkisästi aineen “sormenjälkenä”, jonka perusteella aine voidaan tunnistaa. Jokaisen aineen heijastusspektrihän on erilainen, koska kohteesta heijastuvat fotonit heijastuvat ja absorboituvat eri tavoin eri aallonpituuksilla kohdatessaan erilaisia kemiallisia sidoksia.
Satakunnan ammattikorkeakoululla lähi-infrapunaspektraalikuvausta on tehty jo kahdeksan vuoden ajan ja erilaisia sovelluskohteita on paljon. Yksi hyvä esimerkki tässä muovin käytön hullussa maailmassa on muovien tunnistaminen muovilaaduittain. Tämä on käyttökelpoinen sovellus esimerkiksi muovien kierrätykseen ja jätteenkäsittelyyn. Sovelluksessa muovit kulkevat liukuhihnalla ja kamera kuvaa niitä. Kuva analysoidaan, minkä tuloksena saadaan kuva, jossa eri muovit on esitetty eri väreillä. Tästä kuvasta voidaan hyvin yksiselitteisesti sanoa, mikä kappale on mitäkin muovia.
