Tässä simulaatiossa esitetään kappaletavara-automaation simulaatiota, jossa ulkoinen ohjaus käskyttää linjaston toimintoja. Tämä simulaatio on tehty Visual Componentsin 3DCreate-simulointiohjelmistolla osana Satakunnan ammattikorkeakoulun Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon simulointiin -hanketta.
Sahasimulaatio esittelee yhden osan sahalinjastosta simuloituna niin, että fysiikkasimulaatio luo hyvin todenmukaisen kuvan lautojen käyttäytymisestä linjastolla edetessään. Tämä simulaatio on tehty Visual Componentsin 3DCreate-simulointiohjelmistolla osana Satakunnan ammattikorkeakoulun Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon simulointiin -hanketta.
Tällä demonstraatiolla havainnollistetaan älykameran käyttöä kohteen monipuolisessa tarkastuksessa. Demossa tarkastetaan erään tuotteen taustalevyjä, joita on kahta kokoa ja kahta väriä. Niissä pitäisi olla halkaisijaltaan 4 mm:n reiät määrätyissä paikoissa. Tausta-levyissä on myös matriisikoodi, joka sisältää tiedon siitä, onko kyseessä iso vai pieni taustalevy ja onko se musta vai valkoinen. Tätä […]
Konenäön ja robotin yhteistoimintaa esittelevässä demonstraatiossa tarkastetaan muovisten taustalevyjen kokoa, reikien kokoa ja paikkaa, väriä sekä matriisikoodin sisältöä. Muovisia taustalevyjä on viittä eri väriä ja kahta eri kokoa. Taustalevyt ovat joko isoja tai pieniä, mutta niiden leikkaamisessa on voinut tapahtua virheitä ja näitä kokovirheitä halutaan tunnistaa järjestelmällä. Levyissä pitäisi olla […]
SAMKin TKI-laboratorioon tuotiin puolentoista tonnin painoinen tärymalja, jota oli käytetty naulojen lajitteluun niiden suoruuden mekaanista tarkastamista varten. Nyt tärymaljan yhteyteen oli tarkoitus luoda konenäköjärjestelmä, joka tarkastelee naulojen suoruutta ja sinkityksen onnistumista sekä tunnistaa ylimääräisen kuonan nauloissa. Innovointivaiheessa tuli erilaisia ideoita aina pienestä 3D-tulostetusta hyppyristä käännöksen tekevään 3D-tulosteeseen. Ensimmäisen testatun hyppyrin ideana […]
SAMKin kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa toteutettiin tutkimus, jossa haluttiin selvittää voiko hitsaussauman laaduntarkkailua tehdä reaaliajassa lämpökuvaustekniikkaa hyväksi käyttäen. Käytettävät hitsausmenetelmät olivat: MIG, TIG ja synerginen pulssitettu MAG. Kuvauslaitteistona oli FLIR ThermaCAM SC3000-lämpökamera aallopituusalueella 8-9µm. Kuvankaappauksessa ja kuvien analysoinnissa käytettiin ThermaCam Researcher 2.8 PRO-ohjelmistoa. Tutkimuksessa todettiin, että hitsaussauman tai sen osien […]
Keernat valmistetaan hotbox-menetelmällä, jossa hiekkaseos ammutaan lämmitettyyn keernalaatikkoon. Keerna kuivatetaan laatikossa, johon johdetaan lämpöä sivuilla olevien lämpölevyjen ja alla olevan keernatuen kautta. Yksi keernoja valmistavista soluista tuotti eri laatuisia keernoja. Ongelma löydettiin, kun keernan lämpötilajakaumaa tutkittiin pitkäaaltoisella infrapunakuvauksella, eli lämpökuvausella. Kuvauksissa huomattiin lämpötilajakauman olevan epätasainen. Muoteissa ei ollut lämpötila-antureita vaan […]
Tarkoituksena oli kehittää raudoitusverkkojen leikkaussolun poimintarobotin konenäköohjausta. Vanhan toimimattoman konenäköjärjestelmän tilalle oli tarkoitus kehittää uusi järjestelmä hyödyntäen kuitenkin olemassa olevaa mekaniikkaa ja laitteistoa sovelletusti. Tavoitteeksi asetettiin nopeampi sekä monipuolisempi toiminta kuin aikaisemmalla järjestelmällä. Verkkojen poiminnasta vastaa yleisrobotti, […]
Tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia konenäön käyttömahdollisuutta puuviilujen laadun luokittelussa. Toiveena oli tunnistaa mahdollisimman paljon erilaisia virheitä viilussa yhdellä järjestelmällä. Tutkimus toteutettiin kuvaamalla viilut: Lähi-infrapunaspektraalikameralla, älykameralla (5Mpix), lähi-infrapunakameralla ja viivakameralla. Suurimpana haasteena kuvauksissa oli viilujen suuri leveys,joka oli jopa 2m:ä. Kuvissa esimerkkejä viilujen virheistä. Lähi-infrapunaspektraalikuvauksella haetaan aineiden välisiä eroavaisuuksia. Viiluissa virheet […]
Lähi-infrapunakameralla on eritynen kyky nähdä monet materiaalit eri tavalla kuin ihmissilmä tai näkyvän valon aallonpituusalueella toimivat kamerat. Havainnollistetaan asiaa tarkastelemalla kahta lasipulloa, joista toisessa on kerosiinipohjaista ainetta ja toisessa on vettä. Kun näitä pulloja kuvataan NIR-kameralla, huomataan, että silmällä täysin läpinäkyvä vesi näkyy NIR-kuvassa hyvin tummana käytössä oleva kerosiinipohjainen aine […]