Konenäön ja robotin yhteistoimintaa esittelevässä demonstraatiossa tarkastetaan muovisten taustalevyjen kokoa, reikien kokoa ja paikkaa, väriä sekä matriisikoodin sisältöä. Muovisia taustalevyjä on viittä eri väriä ja kahta eri kokoa. Taustalevyt ovat joko isoja tai pieniä, mutta niiden leikkaamisessa on voinut tapahtua virheitä ja näitä kokovirheitä halutaan tunnistaa järjestelmällä. Levyissä pitäisi olla […]
Konenäkö
9 artikkelia
SAMKin TKI-laboratorioon tuotiin puolentoista tonnin painoinen tärymalja, jota oli käytetty naulojen lajitteluun niiden suoruuden mekaanista tarkastamista varten. Nyt tärymaljan yhteyteen oli tarkoitus luoda konenäköjärjestelmä, joka tarkastelee naulojen suoruutta ja sinkityksen onnistumista sekä tunnistaa ylimääräisen kuonan nauloissa. Innovointivaiheessa tuli erilaisia ideoita aina pienestä 3D-tulostetusta hyppyristä käännöksen tekevään 3D-tulosteeseen. Ensimmäisen testatun hyppyrin ideana […]
SAMKin kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa toteutettiin tutkimus, jossa haluttiin selvittää voiko hitsaussauman laaduntarkkailua tehdä reaaliajassa lämpökuvaustekniikkaa hyväksi käyttäen. Käytettävät hitsausmenetelmät olivat: MIG, TIG ja synerginen pulssitettu MAG. Kuvauslaitteistona oli FLIR ThermaCAM SC3000-lämpökamera aallopituusalueella 8-9µm. Kuvankaappauksessa ja kuvien analysoinnissa käytettiin ThermaCam Researcher 2.8 PRO-ohjelmistoa. Tutkimuksessa todettiin, että hitsaussauman tai sen osien […]
Keernat valmistetaan hotbox-menetelmällä, jossa hiekkaseos ammutaan lämmitettyyn keernalaatikkoon. Keerna kuivatetaan laatikossa, johon johdetaan lämpöä sivuilla olevien lämpölevyjen ja alla olevan keernatuen kautta. Yksi keernoja valmistavista soluista tuotti eri laatuisia keernoja. Ongelma löydettiin, kun keernan lämpötilajakaumaa tutkittiin pitkäaaltoisella infrapunakuvauksella, eli lämpökuvausella. Kuvauksissa huomattiin lämpötilajakauman olevan epätasainen. Muoteissa ei ollut lämpötila-antureita vaan […]
Tarkoituksena oli kehittää raudoitusverkkojen leikkaussolun poimintarobotin konenäköohjausta. Vanhan toimimattoman konenäköjärjestelmän tilalle oli tarkoitus kehittää uusi järjestelmä hyödyntäen kuitenkin olemassa olevaa mekaniikkaa ja laitteistoa sovelletusti. Tavoitteeksi asetettiin nopeampi sekä monipuolisempi toiminta kuin aikaisemmalla järjestelmällä. Verkkojen poiminnasta vastaa yleisrobotti, […]
Tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia konenäön käyttömahdollisuutta puuviilujen laadun luokittelussa. Toiveena oli tunnistaa mahdollisimman paljon erilaisia virheitä viilussa yhdellä järjestelmällä. Tutkimus toteutettiin kuvaamalla viilut: Lähi-infrapunaspektraalikameralla, älykameralla (5Mpix), lähi-infrapunakameralla ja viivakameralla. Suurimpana haasteena kuvauksissa oli viilujen suuri leveys,joka oli jopa 2m:ä. Kuvissa esimerkkejä viilujen virheistä. Lähi-infrapunaspektraalikuvauksella haetaan aineiden välisiä eroavaisuuksia. Viiluissa virheet […]
Lähi-infrapunakameralla on eritynen kyky nähdä monet materiaalit eri tavalla kuin ihmissilmä tai näkyvän valon aallonpituusalueella toimivat kamerat. Havainnollistetaan asiaa tarkastelemalla kahta lasipulloa, joista toisessa on kerosiinipohjaista ainetta ja toisessa on vettä. Kun näitä pulloja kuvataan NIR-kameralla, huomataan, että silmällä täysin läpinäkyvä vesi näkyy NIR-kuvassa hyvin tummana käytössä oleva kerosiinipohjainen aine […]
Lämpökuvauksessa on tärkeää ymmärtää erilaisten materiaalien vaikutus lämpökameran antamaan mittausarvoon. Esimerkiksi samaa materiaalia olevat ja saman lämpötilan omaavat kappaleet, antavat hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä,jos toinen kappale on vaikka kiiltävä ja toinen likainen /ruostunut. Vastaavasti eri materiaalien emissiokertoimet vaikuttavat lämpökameran saamaan tulokseen. Väärä emissiokerroin voi muuttaa saatua tulosta monella kymmenellä, […]
Lähi-infrapunaspektraalikuvauksessa kohdetta kuvataan viiva kerrallaan ja kameraan integroidun spektrografin avulla kohteen yksittäisistä pisteistä saadaan selvitetty juuri ko. pisteen spektri. Tässä tapauksessa kyseessä on heijastusspektri, mikä kuvaa kohteesta heijastuneen valon intensiteettiä aallonpituuden funktiona. Spektriä voidaan pitää leikkisästi aineen “sormenjälkenä”, jonka perusteella aine voidaan tunnistaa. Jokaisen aineen heijastusspektrihän on erilainen, koska kohteesta […]